Koneemme lensi pilvien yläpuolella, ja istuin malttamattomana penkissäni. Pian näkisin Luvatun Maan. Ensimmäinen lentoni Israeliin oli tavattoman pitkä, aivan kuin malttamatonta mieltäni olisi koeteltu oikein olan takaa. Lento välilaskuineen kesti melkein kellon ympäri.

Lopulta odotus palkittiin. Hitaasti laskeuduimme pilvistä ja sitten näin sen. Sydämeni takoi malttamattomana. Kaiken vaivan ja jännityksen jälkeen odotus palkittiin - Israel! Jo ensimmäinen vilkaisu ennen laskeutumista maksoi takaisin kaiken ajan ja vaivan. Vieressäni istuva vanhempi juutalainen mies hymyili minulle; kai hän ymmärsi, mitä tunsin.

Grafted-matkaa voin suositella joka ikiselle nuorelle. Täällä Israeliin pääsee todella 'sisälle' toisin kuin tavallisilla turistimatkoilla. Graftedissa nimittäin kyse on juuri ihmisten kohtaamisesta. Vaikka kävimme läpi kaikki tärkeät nähtävyydet, kuten Kuolleenmeren kellumiset, Jerusalemin Vanhankaupungin ja Puutarhahaudan, on päällimmäisenä jäänyt kuitenkin mieleen vapaaehtoistyö eli projektipäivät, jolloin menimme auttamaan paikallisia ihmisiä. Erityisen rakkaaksi muistoksi ovat mieleen jääneet holokaustista selviytyneet. Kun kuulee ihmisen itse kertovan tarinaansa ja saa tutustua häneen henkilökohtaisesti, saa koko ajan vaivihkaa pyyhkiä kyyneleitä.

Matkalla hienoa oli myös ryhmän yhteishenki: kaikki olivat kavereita keskenään ja kaikista pidettiin huolta. Vaikka suomalaisten kanssa tapasimme ensimmäistä kertaa vasta lähtöpäivänä lentokentällä, kaikki tunsivat alusta asti olevansa samaa porukkaa. Kaikki olivat tulleet matkalle yksin, mutta kenenkään ei tarvinnut tuntea itseään yksinäiseksi. Kun Israeliin päästyämme liityimme muiden ryhmäläisten joukkoon, aluksi olo oli vähän orpo. Mutta ryhmäydyimme vuorokauden aikana kaikki melko tiiviiksi porukaksi. Meitä kaikkia yhdisti kaksi suurta tekijää, Jeesus Kristus ja rakkaus Israeliin. Oli hienoa oppia tuntemaan ihmisiä eri kulttuureista ja taustoista: Kanadasta, Yhdysvalloista, Hollannista, Nepalista, Etelä-Afrikasta jne. Joten ei ihme, että koin päässeeni täysvaltaiseen kielikylpyyn!

Matkamme aikana saimme unohtumattomia kokemuksia ja hauskoja kommelluksiakin sattui. Kamelinratsastus oli ehdottomasti asia, jota en olisi ikinä uskonut kokevani! Siellä sitä kuitenkin vain pompittiin pitkin erämaata. Myös yö beduiiniteltassa oli jo itsessään melkoinen kokemus; nukkua erämaassa, melkein taivasalla, saa ihmisen tuntemaan itsensä hyvin pieneksi. Lisäksi kamelit ja aasit vaeltelivat vapaina; kuulinkin, että kameli olisi vaeltanut keskellä yötä poikien telttaan.

Olen iloinen, että sain ensimmäisen kosketukseni Israeliin nimenomaan Graftedin kautta. Tällaisen matkan jälkeen on helppoa palata Israeliin. Lisäksi oli ihanaa päästä käymään Pyhässä Maassa kristillisen järjestön kautta. Koko matkan ajan tuntui kuin Jeesus itse olisi ollut vielä tavallista lähempänä minua. Oli kuitenkin niin erityistä olla täällä Hänen maassaan, Hänen kansansa keskellä, me Hänessä ja Hän meissä.

Loppuun haluan sanoa vain, että 'ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus! Amen.

Johanna Raunio